Ruotsi menettää Suomen

Ranskan keisari Napoleon oli valloittanut 1800-luvun alussa melkein koko Euroopan. Iso-Britannia oli ainoa valtio, joka vastusti vielä Napoleonia. Isolla-Britannialla oli maailman vahvin laivasto eikä Napoleon uskaltanut hyökätä sinne. Napoleon yritti voittaa Ison-Britannian muilla keinoilla. Hän asetti Ison-Britannian kauppasaartoon. Se tarkoitti, että mikään valtio ei saanut käydä kauppaa Ison-Britannian kanssa.

Ruotsi ei noudattanut kauppasaartoa, vaan kävi edelleen kauppaa Ison-Britannian kanssa. Vuonna 1807 Napoleon tapasi Venäjän keisarin Aleksanteri I:n. He tekivät sopimuksen, jonka mukaan Venäjän piti painostaa Ruotsi mukaan Ison-Britannian kauppasaartoon. Tästä sopimuksesta käytetään nimeä Tilsitin sopimus.

Aleksanteri I neuvotteli Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin kanssa ja yritti saada Ruotsin mukaan kauppasaartoon. Ruotsin kuningas ei kuitenkaan suostunut lopettamaan kaupankäyntiä Ison-Britannian kanssa. Hän pelkäsi Ison-Britannian laivaston hyökkäystä.

Kun neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin, Venäjä hyökkäsi Ruotsiin vuonna 1808. Vuosina 1808 – 1809 käytiin Suomen sota. Talvella alkanut hyökkäys tuli Ruotsille yllätyksenä. Ruotsin armeija joutui perääntymään ja venäläiset valloittivat Suomen alueen helposti. Suomalaiset pelkäsivät, että isonvihan tapahtumat toistuvat ja siviilejä kohdellaan julmasti. Venäjän armeija käyttäytyi kuitenkin hyvin. Suomen sota päättyi Haminan rauhaan vuonna 1809. Siinä Ruotsi menetti koko Suomen alueen Venäjälle. Ruotsin ja Venäjän välinen raja oli nyt Tornionjoki. Nykyään se on Suomen ja Ruotsin välinen raja.